sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Ajansäästövinkkejä aamuun


Törmäsin netissä tällaiseen kymmenen ajansäästövinkin listaukseen. En oo testannut vielä ihan kaikkia kohtia, hirmu käteviltä kuitenkin vaikuttavat. Mahtaisikohan samantyyppisiä ajansäästökeinoja löytyä muihinkin vuorokaudenaikoihin? :P 




Mulla on ollut ajatuksena kirjoitella tänne vähän useamminkin, mutta mennään tällä harvakseltaan kirjoittamisen tahdilla nyt. Alkuvuonna on yhtäkkiä ollut kahden työn lisäksi kaikenlaista muutakin aikaa vievää asiaa, kuten kevyttä muuttopuuhastelua ja sen sellaista. Onneksi mun ei ole tarvinnut pakata omia tavaroitani ja siirtää niitä asunnosta A asuntoon B. Mun on lähinnä pitänyt tehdä tilaa omien kimpsujen ja kampsujen joukkoon, että toinenkin tänne mahtuisi. :) Ylimääräistä tavaraa on päässyt kertymään sen verran, että varasin kirppispaikan pariksi viikoksi.  

Asumisjärjestelyiden lisäksi tänä vuonna saattaa olla luvassa muitakin suurehkoja muutoksia mun elämässä. Oon joskus ennenkin kirjoittanut opiskeluhaaveista. Nyt mun haaveet on siirtyneet vähän konkreettisemmalle tasolle ja toivottavasti ne toteutuu ihan käytännössäkin. Opiskelijoiden toimeentulosta leikataan taas just sopivasti syksyllä, mutta eipä mulla opintotukikuukausiakaan montaa ole jäljellä, että joka tapauksessa on taloudellisesti jännät paikat edessä, jos opiskelupaikka irtoaa. Tätä oon ehtinyt murehtia jo vaikka kuinka paljon. Jotenkin kaikki asiat on kuitenkin loksahdelleet paikoilleen: esimerkiksi toisesta työpaikasta oon tosi onnellinen, koska tykkään siitä työstä paljon ja saan säästettyä hiukan rahaa mahdollista opiskelua varten. Syksyllä työt aloittaessani mä vain halusin uusia haasteita ja pientä lisätienestiä silleen just for fun. 




Treenirintamalla on ollut melko hiljaista tän talven aikana. Sairastuin heti joulun jälkeen flunssaan ja vietin sit talvilomani vähän eri tavalla ku olin suunnitellut, eli tuplatreenipäivät vaihtui sohvalla makoiluun ja Netflixin tuijotteluun. :D Menihän se loma niinkin. Oli ainakin reippaasti konvehteja syötävänä. Muutaman viikko sitten pääsin palaamaan treenien pariin, aluksi kevyempiä treenejä tehden. Olihan se tosi turhauttavaa taas kerran palata heikompana salille, mulla oli jopa niin paska olo kerran, että itkin muutamat kyyneleet turhautumisen vuoksi kesken treenin. Se olo meni kyllä ohi yhtä nopeesti kuin tulikin. Sekin auttoi superpaljon, että sain keskustella asiasta ihanan kanssatreenaajan kanssa. Meillä vaan käy niin hienoa porukkaa salilla. <3
 



Musta tuntuu, että kaikkein hankalinta salitreeneissä on itsensä kuuntelu ja sen myöntäminen, ettei kroppa välttämättä pysty siihen, mihin toivoisi ja tahtoisi. Jos arjen kuormitus (henkinen kuormitus, stressi, univaje jne.) on suurta, ei sillon tietenkään ole ihanteelliset olosuhteet kovalle treenaamiselle. Jälkiviisaana voin todeta, että mun ois pitänyt höllätä tavoitteista hiukan ja progressiopyrkimyksen sijaan ihan tarkoituksella pyrkiä ylläpitävään liikuntaan. Aion tehdä tällä voiman kehitykseen tähtääväl5/3/1-ohjelmalla nyt kuitenkin vielä parisen kuukautta, koska tykkään tästä ohjelmasta. Jätän sen kehitysen kuitenkin toissijaiseksi ja palaan ohjelmassa taaksepäin kevyempiin painoihin heti, jos alkaa tuntua siltä, että rasitusta tulee liikaa. 




Ai niin joo, musta tuli vanha. Täytin pyöreät 30 vuotta muutama viikko sitten. Kymmenen vuotta sitten arvelin, että mun elämä olis kolmekymppisenä aika erilaista kuin se nyt on. En viitsi ajatella kovin paljon kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän tulevaisuuteen, koska näköjään elämä kulkee kuitenkin melko mutkikkaita polkuja pitkin

2 kommenttia:

  1. Mä oon todennut, että parempi on postailla harvemmin ja silloin kun siltä tuntuu :) Tai siis silloin ei katoa intoa bloggaamisesta, mitä mulla on välillä käynyt, kun oon yrittänyt postata mahdollisimman usein.

    Muutoissa on aina kyllä hommaa, vaikka olisikin "vaan" sellainen, että pitää toiselle tehdä tilaa asuntoon :)

    Kivalta kuulostaa sun suunnitelmat :) Opintotuen leikkaus on kyllä ihan kamala juttu, itsellä kun loppui tukikuukaudet kesken niin oli kyllä hirveä stressi ja nostin varalta opintolainaakin. Toisaalta murehdin turhaan, kun teinkin töitä sen verran ettei rahallisesta pärjäämisestä ollut murhetta. Mutta aina nuo huolettaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että kävit kommentoimassa! :) Juuri noin mäkin ajattelen, mieluummin postailee harvemmin sitten. :)

      Meillä on muutto vieläkin vähän kesken... :D Tekemistä tässä riittää, vaikka mulle tää muutto onkin kaikkein helpoin tähän mennessä.

      Rahasta stressaaminen on raskasta! Hyvä että kuitenkin pärjäsit rahallisesti, vaikka tuetkin loppui. :) Onneksi moni saa tehtyä töitä opiskelun ohella. Mullakin toivottavasti on mahdollisuus tehdä töitä samalla, jos pääsen opiskelemaan. Harmittaa aina kun ihmetellään, miksi opiskelijat ei valmistu tavoiteajassa, kun on pakko myös tehdä töitä ja mahdollisesti venyttää sen takia opintoja...

      Poista