keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Lisää jäähilejuomia

Blenderin ice crush -toiminto on saanut laulaa ihan urakalla sen jälkeen, kun sitä ekan kerran uskalsin kokeilla. Mä siis pelkäsin, että tuo halpisvekotin menee rikki, jos sille näyttää jääpaloja. :D Mansikoiden ja vesimelonin lisäksi jäähilejuomiin on päätynyt ananasta ja banaania. Vasta viimeistä lasillista juodessa hoksasin, että jos banaanin olisi jättänyt pois ja laittanut nesteeksi kookosmaitoa, mullahan olisi ollut piñata coladaa! Syön mä ihan oikeetakin ruokaa, aika paljonkin, enkä pelkästään tällaisia juo, mutta nää on kivoja ja raikkaita välipalajuomia. 



Blenderin lisäksi melko ahkerassa käytössä on olleet ne uudet hierontapallot. Maanantaina selkähieronnassa en saanut yhtä tylyä tuomiota jumien määrästä kuin aikaisemmin, JES. Olin ehtinyt tehdä pari käsittelyä palloilla sitä ennen. Nyt olen testannut palloa myös jaloille, seuraavaksi pitää avata rintalihaksia sillä. Salilla olen muutaman kerran sitäkin tehnyt, mutta aika pikaisesti, koska se pallon päällä paikallaan makaaminen tai pieni edestakaisin nytkähteleminen on lievästi oudon näköistä. :P Taitaa vaan olla niin, että ne kaikkein oudoimman näköiset jutut on niitä parhaimpia.

Sunnuntaisen yhteisjalkatreenin jälkeen kintut ja ahteri oli aika jumissa, kun saivat taas erilaista rasitusta. Eilen ensin rullailin pohkeita tuplapallorullalla ja reisiä ja pakaroita HC-viemäriputkirullalla ja sitten testasin palloja takareisien avaamiseen. Lattialla istuen siitä nyt ei tullut yhtään mitään, mutta sitten istuin kovalla tuolilla ja laitoin pallot reisien alle. Siten sai enemmän painoa käsiteltävien lihasten päälle. Istuskelin tuolilla hyvän tovin pallojen paikkaa välillä vaihdellen. Tuntui aika hirvittävältä. Siihenkin kuulemma tottuu...

Sen sijaan en varmaan pääse tottumaan sellaisiin kävijämääriin kuin eilisen aikana blogissa vieraili. Tuplasti sen verran, mitä aikaisemmin yhteensä. Kiitokset mielenkiinnosta, vaikkette ikinä enää tänne eksyisikään mun höpinöitä vilkuilemaan. :) Niin no, siinä tapauksessahan tää kiitoskin jää näkemättä...

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Loppuviikon treenejä

Kotiutin tällä viikolla tuplapallokidutusvälineen lisäksi ne kaksi tilaamaani lacrossepalloa. Nyt ei pitäisi olla enää mitään päteviä syitä vältellä kehonhuoltoa, kun ei voi enää ajatella, että "ei mulla oo kotona kuin se liian pehmeä ja liian kova rulla enkä jaksa lähteä salille erikseen sitä varten". Ei tästä nyt enää puutu kuin se, että ois oma urheiluhieroja kotona. :D Mistäs sellanen saatais? Tänään lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon käsitellä vähintään selkää huolellisesti noilla palloilla ja sillä tuplapallorullalla. Se on tän päivän treeni. Lisämotivaatiota tähän tuo se, että huomenna on taas selkähieronta, enkä halua kuulla hierojan suusta jälleen, että "tää on aiiiivan jumissa". Mä kohta lopetan selän treenaamisen kokonaan.

Tää lämpö alkaa vähän viedä puhtia pois, mutta treenit on silti menneet ihan kivasti. Pitää vain muistaa syödä säännöllisesti ja juoda! Tällä viikolla oli etureidetkin ehtineet palautua maanantain treenistä niin hyvin, että torstaina sain tehtyä takakyykkyä ilman, että etureisien hiipuminen rajoittaa kyykkäämistä, jee jee. :) Meinasin kysyä, olisko joku kuvannut videopätkää mun kyykkytekniikasta, mutta sit en kehdannut... Pitää rohkaistua. Ei ollut tuttuja paikalla silloin - eipä muuten ollut kuin muutama mun lisäksi silloin salilla, kovin oli hiljaista. 

"Onko siellä mitään reittä, häh..." Välitsekkaus kesken reenin.


Lopuksi ojentajaa. Kyynärvarressa luikerteli matoja.

Lauantaina oli selkätreenin vuoro. Hiukan epäröin lähteä illalla salille aurinkoisen ja paahteisen Muumimaailma-visiitin jälkeen, mutta epäröinti oli turhaa. Olen viime aikoina vältellyt ruuhkaa ja pahinta kuumuutta käymällä salilla aamupäivällä tai viimeistään puolilta päivin, mutta oikeasti tykkään treenata mieluummin illalla. Ylläripylläri, ei ollut lauantai-iltana ruuhkasta tietoakaan. Lämminkin olisi joka tapauksessa ollut, vaikka olisinkin treenin siirtänyt tälle päivälle. Kädet hikoaa näillä keleillä niin paljon, että maastavedossa ei pelkkä magnesium auta vaan pitää ottaa vetoremmin käyttöön tavallista kevyemmissä sarjoissa. Se on ärsyttävää. Otevoima on kuitenkin ehtinyt keväästä jo parantua. Samoin taljaliikkeissä ote lipsuu hikoilun takia, mutta kun en niitä remmejä jaksa virittää niissä... :P 

Satku. Ärsyttävästi jäi toistot kauaksi siitä, mitä oisin halunnut. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...

Olkapäitä tahkosin kans. Olen tehnyt pystypunnerrusta tangolla pitkään niskan taakse, mutta nyt toista kertaa tein sitä pään eteen. Sillä tavallahan se on turvallisempi liike ja saan itse asiassa paremmin tuntumankin, kunhan lasken tangon riittävän alas enkä tee pienellä (vajaalla) liikeradalla. Taas näitä suuria oivalluksen hetkiä. 

Olin jo miettinyt sitä kyykkytekniikan kuvaamista, mutta pupu meni pöksyyn. Lauantaina uskalsin kysyä yhdeltä kanssatreenaajalta apua maastavedon kuvaamisessa videolle. Olikin hyvä juttu se! Nyt tiedän, että selkä ei pyöristy (sillä painolla, mitä videolla käytin), mutta mä jätän yläasennossa liikkeen hitusen kesken ja voisin ojentua paremmin - ei todellakaan mene vielä yliojentamisen puolelle silti. Tekniikkakommentaattorille terveisiä ja kiitokset. Videon kuvaajaa kiittelinkin salilla vuolaasti. Saattoi pitää mua vähän pöhkönä. Niin ja videota en julkaise täällä, koska se ei olisi "näin teet oikein" vaan "näin mä teen tällä hetkellä ja yritän olla vähemmän huono jatkossa", enkä halua kellekään esitellä sellaista tekniikkaa näin julkisesti. Lisäksi mä höpötän ihan levottomasti siinä. 

Videon sijaan pari peilikuvaa. :D

Ilmeisesti piti varmuuden vuoksi vähän jalkojakin jännitellä, mutta olkapäitä tässä piti kuvata. :D

Selän kuvaaminen oli hankalaa!


lauantai 26. heinäkuuta 2014

Kuuman kesäpäivän viileä mansikkajuoma

Kokeilin perjantaina mun blenderin jäänmurskaustoimintoa. Murskasihan se! :) Eikä mennyt moisesta edes rikki. Murskattujen jääpalojen joukkoon heitin muutaman desin tuoreita mansikoita ja yhden limen mehun. Valmistin siis kokeiluluontoisesti jotakin alkoholitonta mansikkamargaritaa muistuttavaa.



Sellaista kirpeyttä olisin kaivannut tuohon lisää, joten päätin seuraavalla kerralla puristaa limen lisäksi sitruunamehua joukkoon. Mulla ei ole mitään hienoja pillejä, harmi, koska tällaiset pitäisi ehdottomasti juoda hienolla pillillä... Ja lasin reunalle olis pitänyt laittaa limeviipale killumaan. Mikään ei tietystikään estä lorauttamasta sitä tequilaa ja sitruslikööriä tuohon myös, mutta tää nyt yrittää olla fitness- eikä alkoholiblogi. ;) Mun perjantai-iltaa tämä ilostutti tällaisena oikein kivasti. (Niin joo, tämä on kuulemma kyllä enimmäkseen ruokablogi. Olkoon. Huomenna tulee taas salipeilikuvia.)



Tänään jatkoin tuotekehittelyä ja lisäsin limemehun lisäksi sitruunamehua yhden sitruunan verran. Koska mansikat loppui kesken, laitoin joukkoon myös vesimelonia. Kannatti laittaa! Nyt tuli meinaan sellainen maku, jota hainkin. :) 



Tänään vietettiin aurinkoista päivää Naantalin Muumimaailmassa kummitytön ja äitinsä kanssa. Taisi pää pehmetä auringossa, kun päätin muumeilun jälkeen vielä lähteä illalla salille, mutta oikeastaan iltasali on enemmän mun juttu kuin aamusali. Oli taas tilaa treenata. Kuvia kuplan ulkopuolisesta elämästä:

Heti löytyi tuttuja juttuja. :)
No se talo.
Thank god mun ei tarvii kirjoittaa opinnäytetyötä kirjoituskoneella!
 
Suklaajätski, eikä siis todellakaan mikään terveysversio.
Mörkö.

Paljasjalkapolulla viilentymässä.



perjantai 25. heinäkuuta 2014

puolukka-suklaasmoothie

Kokeilinpa aika kivaa makuyhdistelmää, nimittäin puolukoita ja suklaanmakuista herajauhetta smoothiessa. Koska laitoin joukkoon myös spirulinaa, väristä tuli aavistuksen vihertävä, enkä saanut sitä raakakaakaojauheella parannettua ja tummaa kaakaojauhetta en enää viitsinyt lisätä. Mutta ei se ulkonäkö vaan se maku. :) NAM. Tuossa on myös avokadoa, chia-siemeniä ja pinnalla kaakaonibsejä. Kirjoitan reseptin tuohon alle, jotta muistan myöhemminkin, mitä oikein tuli tehtyä.



Puolukka-suklaasmoothie, 2 annosta
n. 300 g puolukoita
2 annosmitallista suklaanmakuista heraproteiinia
1-2 kypsää avokadoa
nesteeksi sopivasti vettä
(1-2 rkl chia-siemeniä, 1-2 tl raakakaakaojauhetta ja spirulinaa, koristeeksi kaakaonibsejä) 


Melkoinen superfoodpommi taas vaihteeksi sen mustikka-avokado-vaniljaherakombon jälkeen, siihen en laittanut mitään noita supermömmöjä. Voisi ne tästäkin halutessaan jättää pois (eikä tietty tarvitse käyttää maustettua heraa, tai välttämättä mitään proteiinijauhetta, jos syö tämän kanssa jotain muuta proteiinipitoista). Avokadot ja kotimaiset marjatkin on niin superia, ettei aina tarvii mitään hienoja (kalliita) Perusta tai Kiinasta roudattuja jauheita. Kyllä mä silti uskon, että jollain chia-siemenillä ja leväjauheilla on mun elämänlaatua parantava vaikutus - vähintään sitä kautta, että mä tykkään laittaa niitä smoothien joukkoon, jos ei muuten. Chiasta kyllä saa kuituja ja levästä jodia. :) Joka tapauksessa erilaiset ruokajutut on mielenkiintoisia ja niiden kokeilemisesta tulen hyvälle tuulelle. Tietenkään millään yksittäisellä raaka-aineella tai tuotteella ei ole mitään merkitystä vaan kokonaisuus ratkaisee; ei paljon paina vaakakupissa ohranorasjauheeet tai inkamarjat, jos ruokavalio koostuu pääasiassa pizzasta ja hampurilaisista.

Mun ajatusmaailmaan sopii aika hyvin "olkoon ruoka lääkkeesi" (Hippokrates) ja "olet mitä syöt" (jaiks, liittyykö tähän se ohjelma ja Hanna Partanen ja Gillian McKeith?), tai oikeastaan "olet mitä suolistobakteerisi tuottavat syömästäsi ravinnosta".


keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Pinkki salibeibe :D

Salitouhun myötä mun vaatekaappiin on eksynyt mustavoittoisten vaatekappaleiden lisäksi kauheasti kaikkia värikkäitä vaatteita lähinnä treenivaatteiden muodossa. Arkipukeutumisessa olen tullut mukavuudenhaluiseksi ja olen mä joskus uskaltautunut kotiseinien ulkopuolelle yksissä vaaleanpunaisissakin collegehousuissa mustien sijaan... Mutta pääsääntöisesti se on sitä tummaa vaatetta kuitenkin. Ne värirevittelyt on sitten salilla (ja muun muassa sitä on mun fitness-kuplailu). Ei aina, on mulla mustiakin treenivaatteita. Tai no enimmäkseen nekin on just mustia.

Kuvat on alkuviikon treeneistä. Ensin olin maanantaina hikoilemassa pinkeissä neonpinkeissä pöksyissä etureisiä tahkoamassa. Tänään olin hillityn ja hempeän vaaleanpunaisessa topissa rinta-hauistreenissä. Ei meinannut pokka riittää varmistajan pyytämiseen viimeisiin penkkisarjoihin, kun painotkin oli alle puolet varmistajan lämmittelysarjojen painoista. Maanantaina olin vahingossa onnistunut mätsäämään sheikkerinkin, mutta onneksi tasapainotin tuota sattumaa liiloilla rintsikoilla. Ois ollutkin liian viimeistelty kokonaisuus muuten. :D Kyllä ne tosta kuvastakin vähän pistää kuitenkin silmään - niin että pahoittelut, jos aiheutin (/aiheutan) traumoja epäsopivilla värivalinnoilla, johtui se sitten pinkin ja liilan yhdistelmästä tai liiallisesta pinkistä. Tuohon kun olisi yhdistänyt mustan paidan tilalle vielä tuon tänpäiväisen vaaleanpunaisen topin, olisi mielikuva possusta ollut aika takuuvarma. Niin rohkea ja värikäs mä en ole sentään.
 
Nyt vähän sattuu silmiin...

Niin et sitten näkyy olkapäätä hiukan, kun yritin tehdä jotain jaloilla?

Lisää vaaleanpunaista.

Sopivasti heti kehonhuoltotsemppauspäätöksen jälkeen tuli tieto, että vihdoin on kauan odotettuja kidutusvälineitä saatavilla! Mun oma tuplapallorulla! <3


maanantai 21. heinäkuuta 2014

Rullia ja muita kehonhuoltojuttuja

Kehonhuolto on mun heikko kohta. No, on niitä paljon kyllä muitakin... :D Jonna1983-blogin liikkuvuusaiheinen postaus innosti mutkin pohdiskelemaan tätä asiaa. Tuossa linkittämässäni postauksessa oli tosi hyvältä vaikuttavia liikevinkkejä! :)

Maaliroiskein koristeltu viemäriputkirulla made by iskä. :)

Kotona mulla on tuollainen vaahtomuovinen pehmeä foam roller ja viemäriputkesta tehty kovempi tapaus. Tuo vihreä on oikeastaan ihan liian pehmeä muun kuin selän käsittelyyn ja viemäriputki nyt on aika kova... Reisille se on hyvä. Salilta löytyy sitten jos jonkinlaista rullaa. Lempparini on sellainen styroksinen (eli kevyt ja kova) tuplapallohärpäke, jossa on siis kaksi palloa kiinni toisissaan. Se sopii tosi hyvin pohkeiden ja yläselän käsittelyyn! Kotiinkin sellaisen ostan varmaan heti, kunhan niitä taas tulee salin yhteydessä toimivalle hierojalle myyntiin, jotta saisi kotona tehtyä näitä kehonhuoltojuttuja. Itse asiassa tuon Jonnan blogitekstin luettuani tilasin kovia lacrosse-palloja jo kaksin kappalein, niillä saa juilittua aika kivasti (eli kamalasti) jumikohtia, eri tavalla kuin rullalla. Olen testannut ja tykännyt ja inhonnut.

Selkä on mulla se, mikä ikävimmin menee juntturaan. Tuplapallokidutusvälinettä käytän joo salilla, mutta kun en mä sinne mene erikseen tekemään mitään lihashuoltoa vaan ne rullailut on sellaisia pikaisia ennen ja jälkeen treenin hutaistuja. Olen ollut joskus vähän ahkerampikin rullailemaan kotona, nyt se on jotenkin jäänyt. Mieluummin kuitenkin tekisin tällaisia juttuja kotona enkä lähtisi välttämättä salille sitä varten. Täytyy varmaan ottaa kehonhuolto ihan yhdeksi omaksi "treenikseen" ja aikatauluttaa se kalenteriin ihan samalla tavalla kuin muutkin treenit, jotta sitä tulis tehtyä säännöllisesti ja kunnolla. Sit ei ehkä tarvitsisi ihan jatkuvasti juosta hierojalla kidutettavana - tai ainakin se tuntuisi vähemmän kamalalta. 

Rullailuun olen katsellut vinkkejä Pakkotoiston kehonhuolto-oppaasta täältä

Loppuun vielä pirtelökuva, kun tuli tehtyä niin hyvää tänään, että "maistuis varmaan sullekin"! :P Miksen oo ennen yhdistänyt mustikoita ja vaniljaheraa? Niiden lisäksi tuossa on avokadoa, ei muuta. 




sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Selkää olkaa

No nyt on koko reeniohjelma käyty läpi kertaalleen, kun viimeinenkin eli selkä-olkapäätreeni on tehty. Selälle maastavetoa, T-kulmasoutua tuettuna sellaisessa laitteessa ja loppuun vähän ylätaljassa vimputtelua leveällä myötäotteella ja kapealla vastaotteella. Olkapäille pystypunnerrusta tangolla ja vipareita sivulle ja taakse. Vatsalihasliikkeissä olen jumiutunut pariin liikkeeseen, jalkojen nostoon penkillä ja jalkojen kiertoon selinmakuulla. Ihan kuin en muita liikkeitä tietäisi. No tänään teinkin sitten vatsarutistuksia jumppapallon päällä. "Jos sitä ei ole raportoitu, sitä ei ole tehty", eli pakollinen peilikuva treenin jälkeen. Hiki oli jo venyttelyjen jälkeen kuivunut ihoon (ihanaa) ja kuvan perusteella taisin jumpata käsiä enemmän kuin olkapäitä...



Salilla ei ole ilmastointia ja sää on ollut niin lämmin ja kostea, että hiki virtaa ihan kunnolla. Muistan, että talvella vähän etukäteen pohdin, mahtaako kesähelteillä treenaamisesta ilmastoimattomalla salilla tulla yhtään mitään. No turhaan murehdin. Sehän on kauheen kivaa, on eri tavalla tekemisen meininki. Hikipyyhkeelle on käyttöä ja magnesiumia kuluu. Se, mikä nyt kesällä EI ole ollut kauhean kiva juttu, on painojen jättäminen minne sattuu! Mur! En tiedä, onko ihmiset kesällä laiskempia, vai johtuuko tuo vain siitä, että kesällä asiakaspalvelu on vähemmän aikaa auki ja henkilökuntaa ei ole koko ajan paikalla siivoamassa ihmisten jälkiä. Muuten tuolla salilla käy kyllä tosi mukavaa porukkaa pääsääntöisesti.

http://www.livelifeactive.com/2014/05/28/10-things-not-to-do-at-the-gym/






Mä käytin niin pieniä käsipainoja, että ihan itte jaksoin nostaa takaisin telineeseen. Ja vieläkö ihmettelen, ettei olkapäissä näy mitään?

Perjantailta tällainen erilainen pirtelökuva: 

Mansikkamargarita oli nam.
Mun blenderi on Lidlistä ostettu halpisvehje eikä mikään satojen eurojen mahtava tehomylly. Hinta-laatusuhde siinä on ollut kyllä kohdallaan. En ole ikinä kokeillut, murskaako se jääpaloja, mutta ehkä piakkoin täytyy testata alkoholittoman mansikkamargaritankaltaisen valmistusta. :) Jääpaloja, mansikoita, limen ja / tai sitruunan mehua... Luulen, että noista voisi syntyä ihan kelvollinen juoma.

Nytpä hoksasin, että tunnisteitakin voisi postauksissa käyttää. Olisi kiva keksiä jotain nasevia tunnisteita. No eihän sellaisia nyt tietty tule yhtään mieleen, kun yritän väkisin pähkäillä. 

Kääk mitä ihmettä, mä lisäsin noita tunnisteita postauksiin ja onnistuin poistamaan ja lähettämään uudestaan vanhan tekstin, enkä ees tiedä, miten tein sen. :D En vaan osaa tätä.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Nyhtöpossua ja kinkkujumppaa


Kunnostauduin tällä viikolla kokkina ja testailin tuollaista esikypsytettyä pulled porkia, juuri passeli tällaiselle nälkäisenä malttamattomalle amatöörikokkailijalle. Kyllä vaan oli hyvää. Yleensä en käytä mitään valmiiksi marinoituja lihoja vaan maustan itse, mutta tuohon laitoin mukana tulleen kastikkeen joukkoon. Mainittakoon myös useammasta kuin kolmesta komponentista koostuvan salaatin kasaaminen poikkeuksellisena tekona. :D

Tänään oli vuorossa uuden ohjelman takareisiin ja kankkuun ja vähän ojentajiinkin osuva treeni. Kintuille ja kinkulle oli liikkeinä takakyykkyä, sjmv ja reidenkoukistusta laitteessa. Ojentajille ranskalaisia punnerruksia, push down taljassa ja yksi viimeistelyhinkutusliike painopakkalaitteessa (sen olen kirjannut itelleni nimellä "ojentajat eteet", mikä ei varmaan ole ihan universaalisti tunnettu nimitys). 

Takakyykkyä oon tehnyt kuluneen puolen vuoden aikana noin kolme kertaa, joten sitä halusin taas päästä tekemään ja osittain siksi puljasinkin lennosta uuteen uskoon treeniohjelman. No eihän ne kyykyt tietysti sujunu niin kuin olisin toivonut, kun oli etureidet vielä ihan hellänä tiistailta. Suorin jaloin maastaveto oli kiva liike. Tosin sitä kokemusta vähän pilasi se, että lopuksi onnistuin pudottamaan tangon varpailleni painoja pois ottaessa... En kokeillut, oisko käsipainoilla parempi kuin tangolla. Näitä pieniä miinuksia lukuun ottamatta tämäkin treeni vaikutti ihan kivalta. Vielä ois se neljäs testaamatta. Tuskin sekään suuri pettymys on.


Unohdin, että oli ojentajia eikä hauiksia tänään. :D

Mietin noin kaksi sekuntia, kehtaanko tunkea tänne kauheasti tollaisia posekuvia, "pylly tässä moi". Mut jos mä kuljen kylillä ja ihmiset näkee mun koivet julkisesti muuallakin... Tää blogi on mun fitness-kupla ja tänne voin purkaa kulloisiakin tähän touhuun liittyviä ajatuksia ja kuvia, ja niistä kuvista toivottavasti voin seurata jonkinlaista kehitystä. Niin että kehtaan.

Broilerin koipireisi, marinoitu.
Hehe, toinenkin. Ei nyt ihan hirmuisen muhkea takareisi - vielä!

Jääkaapissa on odottamassa iltaa varten pieni pullo jotain muuta kuin palkkaria. Aion tarjota tätä yhdelle tärkimykselle synttärisankarille. Saatan uhrautua itekin, jos kuiva skumppa ei kelpaa. :P 



torstai 17. heinäkuuta 2014

Lepopäivä

Täällä vietetään lepopäivää. Tai onhan mulla tietysti kaikkea tekemistä, mutta noin niin kuin liikunnan kannalta lepopäivää. Kuvassa Kaapo-kääpiöpinseri näyttää mallia, miten kietoudutaan kahden peiton sisään nukkumaan. Kuvaushetkellä lämpötila oli vaatimattomat 28 astetta, joten varmaan siitä johtuen tuo peittosykkyrä on ollut poikkeuksellisen ilmastoitua mallia.


Malttamaton ja päättämätön kun olen, ehdin tässä jo lennosta vaihtaa suunnitelmia ja erottaa takareidet ja selän eri treenipäiville. Se olis ollut ehkä aika tappava treeni verrattuna ojentajien ja olkapäiden hinkutteluun ja nyt voin uhmata jalkojen palautumista lisäämällä yhdeksi pääliikkeeksi takakyykyn sinne etukyykyn ja maastavedon joukkoon. Tein eilen uudestaan sen rinta-hauistreenin, joka yhä vaikutti hyvältä niin kuin viime viikollakin, mutta ei olisi niin väsyneenä pitänyt mennä salille vaan nukkumaan... Pullotteli silti suoni hauiksessa ja yritin ottaa siitä kuvankin, mutta kamera ei tietty nähnyt sitä yhtä hyvin (siis ollenkaan) kuin mä näin peilistä. Kohta ei näy suonet, kun syön itselleni ainakin 20 kg lisää massaa ja sitten osallistun Rakas, sinusta on tullut pullukka -sarjan seuraavalle kaudelle, kuulemma tosin yksin enkä pariskuntana, "mä en sun kanssa mihinkään telkkariohjelmaan tule". Lukaisin jo hakulomakkeen kysymyksetkin läpi, yks oli tämä: "Kutsutteko toisianne lempinimillä? Jos kutsutte, niin mitkä ne ovat?" Tähän tyssäsi mun halukkuus osallistua ohjelmaan. 

Kotona huomasin, että reidetkin pullottelee. Se fiilis ehti kadota hetkeksi, kun makasi viikon verran sohvalla flunssaisena. Pitihän kintuistakin kuvia ottaa ja tarkistaa, onko kamera yhtään samaa mieltä kuin peili ja silmät. Välillä olen pohtinut, mitä noidenkin elukoiden päässä mahtaa aina liikkua, mutta nyt taisi olla koirien vuoro ihmetellä, liikkuuko emännän päässä enää yhtään mitään. :D Ei välttämättä aina liiku - koirat ja omistajat muistuttaa toisiaan?

"Psst, hei, tajuutko säkään yhtään, mitä toi taas hommaa?"
"What u doin'?"

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Treeniä tauon jälkeen

Viikon tauon jälkeen eka salitreeni tehty! :) Olikin jo ikävä. Olin just päässyt aloittamaan uuden treeniohjelman testaamista rinta-hauispelleilyllä, kun tulin kipeäksi, joten tässä on nyt vähän uutuudenviehätystä mukana myös. Uusi ohjelma on nelijakoinen. Ehkä näin aloittelijana tuolleen jakaminen on vähän turhaa, mutta päätin, että nyt kesällä treenaan niin kuin huvittaa, ja tämä nyt huvittaa, niin kuin kuvastakin näkyy. :)

Tuli hiki. Ja hymy.
Ohjelman jako menee tällä tavalla:
  • rinta + hauis
  • etureidet
  • olkapäät + ojentajat
  • selkä + takareidet
Tänään oli etureisien vuoro. Liikkeinä etukyykkyä, hack-kyykkyä (tää oli ihan uusi tuttavuus), jalkaprässiä ja reidenojennusta laitteessa, plus pohkeille lopuksi pohjenousuja laitteessa. Ihan jepa. Hackista jäi olkapäihin jäljet, mahtaako se vähentyä alun jälkeen vai pitäiskö käyttää jotain kasaripaitaa, jossa on kunnon olkatoppaukset? Syke nousi heti lämmittelysarjoissa sen verran, että yritin ottaa vähän rauhallisen paluun puntille ja painot oli sen mukaisesti kevyemmät. Ei sillä, että niissä painoissa tavallisestikaan olisi kauheasti kehuskeltavaa... Blogitekstien perusteella treeneissä - erityisesti jalkasellaisissa - vissiin pitäisi aina oksentaa, mikä on mulle vähän vieras konsepti. Ehkä se toimii dieetillä? :D


Peilikuvat on vakavia ja ne vaatii keskittymistä, enää ei hymyilyttänyt. Nyt tosin naurattaa taas, kun huomaan kuvasta, että mun lempparipaita ei näytä kovin imartelevalta mun päällä. :D

Mulla on tapana kantaa puoli elämää mukanani. Huvikseni punnitsin kotona treenikassin ja kauppakassien painon: melkein 17 kg. Taisi olla jotain ylimääräistäkin mukana tänään, mutta tulipa taas ruokakaappiin täytettä. Pitää syödä kun käy salilla, joten pitää kantaa enemmän ruokaa kotiin, jotta on sitä syötävää, ja sitten pitää käydä lisää salilla, jotta jaksaa kantaa ne ruoat kotiin...

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Smoothieita

Olen vieläkin vähän toipilaana flunssan jäljiltä enkä näin ollen pääse salille hankkimaan lihaksiin pumppia ja ottamaan siitä sitten kuvia joka suunnasta, joten on oiva hetki lykätä lisää erinäisiä ruokakuvia näkyville. Myös sammakonkutupirtelöstä! Kirjoitettuna käytän enemmän sanaa 'smoothie' mutta en taida puhuessa yrittää ääntää sitä hienosti vaan käytän sitä vanhaa, epätrendikästä sanaa 'pirtelö'. :D

Smoothiet ovat osana aamupalaani lähes päivittäin. Runko on sama, ainesosista vaihtuvat lähinnä marjat ja heran maku. Vielä en ole kyllästynyt. Marjoja, avokadoa, heraa, nesteeksi vettä, sotketaan blenderissä. Kaikenmoisia superfoodeja tuohon voi heittää joukkoon, jos niitä harrastaa. Hedelmiäkin voisi käyttää ja viherpirtelöön saisi upotettua vaikka salaattia, pinaattia ja kurkkua. 

Tää on sellainen fitness-kuplan värinen! Punaherukoita, avokado, chia-siemeniä, macaa, herajauhetta.


Yksi sammakonkutu...

...kaksi sammakonkutua! Vihreä väri spirulinasta.
Tässä on ainakin mustaherukkaa.


Loppuun vielä yksi ihan aiheesta poikkeava kuva superkuusta. Se on tuo pienin möllöttäjä, joka ei loista keltaisena tai vihreänä tolpan päästä.




lauantai 12. heinäkuuta 2014

Banaanisuklaamukajäätelö

Netissä on pyörinyt tosi yksinkertaisen banaanijäätelön ohje. Kai tätä oikeastaan pitäisi kutsua jäädykkeeksi eikä jäätelöksi. Jäätelönkaltaiseen tarvitaan ainesosaksi vain banaania, mutta voi siihen kaikenlaista sotkea joukkoon, jos tahtoo. Tällainen suklaariippuvainenhan tahtoo tietysti sitä suklaata. Muussattu banaani mahdollisine mausteineen laitetaan hetkeksi pakastimeen ja siinäpä se sitten onkin, jäätelönkaltainen herkku valmis syötäväksi. Tasaisemman koostumuksen saa sauvasekottimella tai blenderillä, haarukalla jää vähän sattumia. Massaa olisi kai hileiden estämiseksi sekoitettava jäätymisen aikana, minä en jaksanut. Eihän tämä nyt ole ihan sama kuin Ben & Jerry's Chocolate Fudge Brownie mutta ehdottomasti maistamisen arvoista silti. :) 

Mausteina suklaaheraa ja kaakaonibsejä.

Ensimmäiseen versioon sekoitin haarukalla muussatun banaanin joukkoon raakakaakaojauhetta, tummaa leivontakaakaojauhetta (halusin tumman värin) ja kaakaonibsejä. Tai niin oli tarkoitus. Eksyi sinne joukkoon sitten vähän aika paljon Maraboun Daim-suklaalevyn paloja rouhittuna. Tämä versio läpäisi makutestin. 

Toiseen versioon keksin sötköttää suklaanmakuista herajauhetta. Jätin sen maitosuklaan pois. Yhä oli hyvää, ilman sokerimaitosuklaatakin. Tein myös radikaalin kokeilun ja suklaaheran sijaan käytin vaniljaheraa, mutta laitoin sitten kuitenkin kaakaojauhetta siihen... Jos haluaa vaikka proteiinipatukkaa paloitella joukkoon, se kannattaa varmaan lisätä vasta pakastamisen jälkeen, ellei halua nakertaa jäistä protskupatukkakökkärettä. 

Quest bar paloiteltuna suklaaheralla maustetun jäätelön joukkoon. Tää ei itse asiassa ollut enää kovin kaukana B&J Chocolate Fudge Browniesta. :P

Tänään on kuitenkin ollut vuorossa muita herkkuja kummitytön synttärijuhlissa. :) Oon tällainen tosi värikäs pukeutuja. Kaikki käy, kunhan se on mustaa. Paitsi salilla. Siellä voi sitten käyttää neonpinkkejä säärystimiä ja muita riemunkirjavia vermeitä. Salille on kesäflunssan kourissa tullut jo vähän ikävä...



perjantai 11. heinäkuuta 2014

Eka teksti, hui!

Päätin osittain ihan vaan kettuillakseni perustaa fitness-aiheisen blogin, koska:
a) haluaisin jonkun kanavan tämän fitness-innostumisen suoltamiseen ilman, että tukin Facebook-seinääni sillä ja ärsytän kaikkia mun kolmea fb-kaveria
b) fitness alkaa ehkä olla jo vähän noloa, joten nyt on just hyvä hetki perustaa sille pyhitetty blogi
c) poikaystävä kettuilee fitness-blogeista ja nyt meni kuppi nurin.

Olen vasta saliharrastuksen alkutaipaleilla. Tietoa, taitoa ja kokemusta ei vielä ole pitkältä ajalta, mutta jostainhan pitää aloittaa, right? Tykkään treenata kunnolla ja tosissaan ja välillä otan homman vähän vakavasti, koska jumitun usein pohtimaan asioita liikaa. Pyrin kuitenkin sopivan rentoon otteeseen. Ehkä. Syöminen on ollut mielenkiinnon kohteena kauemmin kuin liikkuminen, ja sillä puolella olenkin ehtinyt säätää jo kauemmin ja hioa ruokavaliota. Ilahdutin työkavereitani nauttimalla kuulemma erehdyttävästi sammakonkutua muistuttavia smoothieita aamukahvipöydässä jo ennen kuin hoksasin astua salin ovesta sisään rautaa liikuttamaan. Tuolloin olin innostunut kahvakuulista. Alkuhuumassa heiluttelin ja kahvakuulailin ja sittemmin nostin kuulaa. Pitihän senkin olla kunnollista eikä puuhailua.



Vakavasti ja tosissaan ja silleen.

Tänne lykkään varmaan tuollaisia vakavasti otettavia fitness-kuvia ja kuvia herkullisista  sammakonkutusmoothieista.