Värjäsin hiukset ja pohdiskelin.

Treenihöpinöitä on luvassa taas piakkoin, nyt kuitenkin jotain ihan muuta. Mulla on ollut viime aikoina tarve tehdä jotakin muutoksia. Ei välttämättä mitään suuria ja mullistavia, kunhan jotain. Yksi tällainen muutos on koskenut niinkin hirmuisen tärkeää asiaa kuin hiuksia - jep, ihan järisyttävän suuri juttu. Monen tumman vuoden jälkeen musta on nyt tullut värikäs.

Kuvat on tuossa vähän hassussa järjestyksessä. Oikeassa alakulmassa on lähtötilanne, vasemmalla puolella molemmat kuvat eri valaistuksessa värinpoiston jälkeen. Oikeassa yläkulmassa tilanne ensimmäisen suoraväriläträyksen jälkeen ja keskellä nyt tämä viimeisin hiuslook toisen, vähän paremmin onnistuneen värjäyksen jälkeen. Käytin Elumenin RV@all -väriä ja hiisi vie täähän on aika hauska väri. Hyvä sinänsä, tätä tuli kuitenkin tilattua muutama puteli kerralla... Toivottavasti tää ei luonnonvalossa näytä ihan hirveältä. Oon nähnyt tuloksen vasta keinovalossa.

Mulla on latvoissa vielä pätkä kasviväreillä (hennalla ja indigolla) tummaksi värjättyä hiusta, joka värinpoiston myötä hiukan kyllä vaaleni, mutta muuttui myös vihertäväksi, mikä ei onneksi tullut täytenä yllätyksenä. Tavalliset kestoväritkerrostumat vaaleni tummanruskeasta oranssiksi ja juuresta vähemmän kerrostunut osa sekä juurikasvu vaalenivat kaikkein eniten. Pariin otteeseen napsaisin hiuksista kuivimpia ja vihreimpiä latvoja pois. Nyt ehkä harmittaa. Punainenhan taittaa vihreyttä pois hiuksista eikä ne latvat nyt oikeasti ihan kamalan huonossa kunnossa olleet. Nooooh, kasvaahan nuo taas. 

Värinpoiston jälkeen levitin hiuksiin suoraväriä, jota laimensin hoitoaineella. Olin intternetsistä oppinut, että niin voi tehdä. Mössö näytti herkullisen väriseltä päässä, mutta huuhtelun jälkeen hiukset näytti melko erilaiselta kuin odotin... Punertavuutta oli tarttunut latvoihinkin, koska vihreää ei enää näkynyt, mutta erityisen pinkkinä loisti juuret ja päänahka. Tarttuu siis ihoon aika napakasti tämä. Ei hyvä. Kehtasin käydä sekaväritukkaisena salilla. Aika komee pinkki kypärä kuvissa, haha... :D 

Toistin suoravärikäsittelyn, mutta en laittanut joukkoon enää hoitoainetta vaan ihan tilkkasen verran vettä notkistamaan väriaineen hyytelömäistä koostumusta, jotta värin levittäminen helpottuisi. No nyt tarttui! Väristä tuli ehkä hitusen voimakkaampi kuin oisin toivonut, siksihän alunperin kokeilinkin sitä laimentamista. Tykkään silti. Saattaa olla, ettei hoitoaine oikeasti pilannut värin tarttumista, vaan ehkä tuo suoraväri ei vain tartu heti värinpoiston jälkeen hiuksiin. 

Tää näinkin pieni ja mitätön muutos toi aika paljon helpotusta mun viimeaikaiseen kriiseilyyn. En ehkä ole vielä ihan valmis olemaan tosi kypsä aikuinen, enkä halua, että tästä eteenpäin loppuelämä vain menee jotain putkea pitkin. En halua olla täysillä eteenpäin puksuttavan junan kyydissä. (Vaikka puksuttaminen kuulostaa kyllä hitaahkolta etenemiseltä...) Mun juna saattaa vielä vaihtaa raidetta. Sellainen lopullisuuden tunne on ollut ikävästi läsnä ja sitä vastaan olen yrittänyt kapinoida ja taistella. Välttämättä mitään oikeasti merkittäviä muutoksia mun elämään en tee, mutta tää tunne siitä, että asioihin voi vaikuttaa, on tosi helpottava. Hiusten väriin ja värjäämiseen voi liittää uskomattoman syvällisiä ajatuksia, jos on tällainen yliajatteleva pohdiskelija.