sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Välineurheilijan treenikooste


Kirjoittelin, että eka viikko tällä ohjelmalla tuntui kevyeltä. No ei tää toka viikkokaan ole treenien suhteen raskaalta tuntunut, mutta oli jo enemmän tekemisen meininkiä. :)


Oonkohan mä katsonut liikaa niitä Jyväskylän ja Tampereen karsintojen kuvia...

Keskiviikkona oli työpäivän aikana vähän sellainen ikävä olo, että flunssa yrittäisi ehkä hyökätä kimppuun, ja arvuuttelinkin salille lähtemistä hetken. No lähdin sitten kuitenkin. Liekö sitten kunnon vitamiinitankkauksella osuutta siihen, että ei se flunssa ainakaan vielä ole muhun iskenyt *koputtaa puuta*. :) C- ja D-vitamiinia ja sinkkiä on mennyt reippaalla annostuksella. Inkivääriä olen tunkenut smoothien joukkoon, valkosipulinkynsiä en oo ottanut aseeksi vielä. Mitäs näitä muita on, hunajaako pitäisi vielä vaikka illalla laittaa teen joukkoon? Riittävä lepo ois kauhean hienoa. Käsienpesu on varmaan se tehokkain yksittäinen keino välttää flunssa.



"No nyt joku sellanen vahva ilme!"

Treeni oli hyvä. Mitä muutakaan se ois voinut olla, kun pääsin ekaa kertaa testaamaan mun uusia KENKIÄ! Voi jee, vähänkö oli tukeva olo nuo jalassa. Sellainen, että tanko niskaan ja menoksi, ei saisi syysmyrskykään puhallettua kumoon. :D Parin käyttökerran perusteella voin todeta, että näihin kannatti sijoittaa - tai niin ajattelin jo heti kenkiä sovittaessani ennen ensimmäistäkään varsinaista käyttökertaa. Ehkä oisin jotkut housut ja paidat voinut jättää hankkimatta ja ostaa painonnostokengät jo aikaisemmin.




Viikonlopun treeni oli epäonnistuneesta syömisen ajoittamisesta johtuen aika kökkö, koska nälkä oli kurniva, mutta sain mä sen verran rautaa liikuteltua, kuin lapun mukaan piti. Palkkaria rupesin juomaan jo treenin puolivälissä nälkää hiukan lievittääkseni. Oliko mulla noin kova nälkä edes keväällä painoa pudotellessa? En muista, että olis ollut, mutta ehkä oon vaan unohtanu. Vai oliko siihen nälkään silloin niin tottunut, ettei siihen jatkuvasti kiinnittänyt huomiota...

Viime viikolla tein dippejä ja olkapäät vähän muistutteli, ettei ne tykkää siitä. Tällä viikolla piti ne dipit vaihtaa johonkin muuhun, mutta enpäs vaihtanutkaan, vaan tein vielä pidempiä sarjoja, kuitenkin ilman lisäpainoja. Katsotaan, mitä ne nyt sanoo. Liikerata on kuitenkin vähän paremman tuntuinen telineessä tehtynä kuin siinä laitteessa. Ojentajapunnerruskin oli sellainen, minkä olin ehkä tulkinnut väärin. Mä tein viime viikolla kapeita punnerruksia, mutta sain vinkin vaihtaa ojentajaliikkeen vaikka ranskalaisiksi punnerruksiksi, ja ranskiksiahan nyt sitten tein.

perjantai 26. syyskuuta 2014

Ei-paha tuorepuuro

Jee, onnistuihan se tuorepuuron valmistaminen minultakin. :D Tällä kertaa laitoin tattarihiutaleiden kaveriksi manteleita sekä auringonkukan- ja kurpitsansiemeniä ja ripauksen suolaa. Valitettavasti en mitannut ainesosia kovin tarkasti, joten ensi kerralla luotetaan taas hyvään onneen... Tattarihiutaleita noin desilitra, vettä ehkä kaksi. Siemeniä reippaasti ja manteleita sellainen sopiva roiskaisu.


Kuva on otettu yön yli jääkaapissa tekeytyneestä puurosta. Tällä kertaa tuo ei näyttänyt yhtään niin epäilyttävältä kuin viimeksi. Sotkin lusikalla joukkoon vielä heraproteiinia, koska mulla ei ollut oikein muutakaan proteiininlähdettä aamuksi valmiina. Puurohässäkän soseuttamiseen ei olisi aika eikä viitseliäisyys riittänyt. Pureskeltava koostumus oli sitä paitsi ihan kiva mun mielestä.

Sen verran jumiutunut olen vanhoihin tottumuksiin, että puuro on kuitenkin parempaa lämpimänä kuin kylmänä. Tällainen jääkaappikylmä versio on varmaan kesällä ihan kiva aamiaisvaihtoehto, mutta kyllä ilmojen viiletessä lämmin aamupuuro tuntuu houkuttelevammalta - siitäkin huolimatta, että en oo ollut puuroihminen enää moneen vuoteen. Smoothiehan sen sijaan maistuu talvellakin 20 asteen pakkasista huolimatta oikein hyvin jääkaappikylmänä aamiaiseksi. :D Varmasti teen tuorepuuroa vielä uudestaankin, mutta ehkä saatan joskus myös ihan perinteisesti keittää puuroa ja heittää sekaan siemeniä ja pähkinöitä.

torstai 25. syyskuuta 2014

Ruokakuvapostaus

En jaksa urputtaa kylmästä säästä, vesisateesta, tuulesta ja liian aikaisista ja pimeistä aamusta. Syksy on ihan kivaa aikaa. Kämppäkin on sen verran viileä, että nyt pystyy jo valmistamaan uunissakin ruokaa ilman, että kaipaa lakisääteisiä helletaukoja, joilla ei kuitenkaan olis mitään viilentymismahdollisuutta. Ja ruoka on aina kiva asia. Viime aikojen syömisistä läjä kuvia:

Riisä, broileria kastikkeella ja salaattia. Vähäsen oli siemeniäkin.

Oon laittanut aamupalasmoothieen inkivääriä siinä toivossa, että säästyisin flunssalta.

Savustettua lohta.
Riisikakkuja banaanilla ja maapähkinävoilla <3

Kuivatuilla marjoilla, kookoshiutaleilla ja kaakaonibseillä maustettuja raakasuklaaherkkuja.


Pottilohkoa. Saattoi se nimi olla kyllä joku muukin, muistan sen aina väärin. En tehny itte, parempi kokki valmisti ja mä osallistuin vain syömärin roolissa tähän.

Tyhjä. Tässä oli maistiaisannos paikallisen tuottajan vaniljajäätelöä. Oli niin hyvää, että unohdin ottaa kuvan ennen kuin olin jo syönyt kaiken! :D Katselin nettisivuilta, että makuja on kyllä melkoisesti, aika erikoisiakin vaihtoehtoja. http://www.isontuvanjaatelo.fi/

Bataattisosetta, seitiä kookosmaitokastikkeessa ja joku simppeli salaatti.

Syönkö mä tosiaan aina salaattia, jossa on kurkkua ja paprikaa, eikä välttämättä mitään muuta? :D Täytyy ehkä kaivaa parsakaalia pakastimesta ja ostaa välillä vaikka tomaattiakin.

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Eka voimailuviikko takana

Tän viikon treenit on olleet vähän hajanaisia. Voimailuohjelman ekan treeninhän kävin tekemässä jo viime viikon sunnuntaina, koska maanantaina oli selkähieronta, joka olikin muuten tuskallisin hierojakäynti tähän mennessä. Toka treeni oli tiistaina. Tarkoitus oli tehdä kolmas treeni joko torstaina tai perjantaina, mutta tolkuttoman väsymyksen ja voitettujen keikkalippujen vuoksi se kolmas treeni siirtyikin lauantaille.

Eihän tuosta mitään selvää saa, mutta hiusten hulmuttelua Katatonian malliin tuossa yrittää näkyä.
Kakkostreenissä oli kyykkyä, pystypunnerrusta ja maastavetoa, apuliikkeenä istumaannousuja. Jouduin isoilta pojilta pyytämään apua, kun en saanut kyykkyhäkissä kannatinta ruuvattua irti. Nolotti siinä työpäivän jälkeen meikit naamassa räpsytellä ripsiä pinkit trikoot jalassa. Ja sitten ei ees ollut kuin ihan kevyitä kyykkysarjoja, neljä sarjaa vitosia maltillisilla painoilla. Tosin maven kannalta ei olisikaan järkevää väsyttää ensin kroppaa raskailla kyykyillä. Mä hiukan pyöristin maven ykkösmaksimitulosta ylöspäin 100 kg -> 105 kg, vaikkei se silloin testipäivänä noussutkaan. Sarjapainoihin tuo muutos vaikutti hiukan. 

Piti rajata kuvaa niin paljon, että ihan supersumeahan siitä tuli. Meinaako tuonne ruveta kerääntymään jotain maggaraa? Pitänee rajailla niitäkin pois jossain vaiheessa. 

Kolmostreenissä olikin sitten taas kyykkyä, penkkiä ja kulmasoutua. Apuliikkeinä dippi, hauiskääntö ja ojentajapunnerrus. (Huomasinpa tällä viikolla, että punnerrukset on vaivihkaa muuttuneet kevyemmiksi kuin mitä ne joskus oli, eikä se selity ainakaan punnerrettavan massan vähentymisellä. Enpä pahemmin tainnut punnerrella 10 vuotta ja 10 kiloa sitten.) Pääliikkeitä oli ensin neljä sarjaa vitosia, sitten yksi kolmonen ja lopuksi vielä kasi. Hyvän tovin saa siis samassa paikassa viettää, ei ole mitään pikajuoksua liikkeestä ja laitteesta toiseen. Laitteitahan tässä ei käytetäkä ollenkaan, siitä tykkään. Ei muuten ollut taas lauantai-iltana ruuhkaa salilla.

Niistä laitteista puheen ollen... :D
Nää ekan viikon treenit tuntui aika kevyiltä. Sarjapainot kuitenkin nousee joka viikko, eikä tarvii mennä montaa viikkoa eteenpäin, kun pitäisi jo ylittää omia (laskennallisia) vitosmaksimeja sarjoissa. Tämä kolme kertaa viikossa kyykkääminen ja vain muutaman liikkeen tekeminen on ihan erilaista, mitä oon tähän asti tehnyt. Treenin jälkeen ei ole sellainen olo, että olisi tosi uuvuksissa, mutta kyllä silti tietää jotain tehneensä.

Mä haaveilen nyt hiukan paremmista kengistä...

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Viikonlopun kuulumiset


Perjantai-iltana katselin Body-lehden kuvagalleriasta NFE:n Jyväskylän karsintojen rekisteröintikuvia ja olin jo siitä aika innoissani. Hassua, miten paljon alkoi jännittää. :D Kai se jännittäminen johtui siitä, että on tullut seurattua joidenkin karsintoihin osallistuvien blogeja. Vaikkei niitä ihmisiä oikeasti tunne, pystyy kisarupeamaan kuitenkin eläytymään. Lauantaina vasta innoissani olinkin, kun katselin kuvia kisoista ja luin tuloslistoja. Haluun kuitenkin päästä myös ihan paikan päälle kisoja seuraamaan. Kyllä se sunnuntain lippu sinne Lahden kisoihin täytyy ostaa... :) Toki ois kiva mennä lauantainakin kisoja katsomaan, mutta sitten pitäisi jo miettiä majoitusta ja kustannukset karkaisi liian korkeiksi mun budjettiin nähden. Täytyy priorisoida.

Kävin viikonloppuna erään tuotepromootion yhteydessä kehonkoostumusmittauksessa, kun sellainen oli ilmaiseksi tarjolla. Mittaus tehtiin jollakin Tanita-merkkisellä laitteella, mutta mallia en hoksannut katsoa. Ei ollut mikään kovin edistyneen oloinen kapistus. Aikaisemmin oon käynyt InBody 720 -mittauksessa muutaman kerran, viimeksi kesäkuun lopussa. Eilisessä mitauksessa tulokset näkyi vain laitteen näytöltä eikä mitään lappua siitä saanut mukaan. Rasvaprosentiksi laite ilmoitti 22 %, mikä tarkoittaa laitteen punnitsemasta painosta noin 14 kg. Sen mukaan mun rasvamassa olisi karkeasti tuplaantunut kesän aikana ja koska paino ei ole noussut samassa suhteessa, mun on täytynyt menettää lihasmassaa useita kiloja. No joo... Tuo Tanita-mittaus antoi kyllä jonkun tuloksen lihasmassastakin, mutta en muista, oliko se nimenomaan lihasmassa vai rasvaton massa, enkä sen puoleen muista sitä lukemaakaan tarkasti. Ehkä tuo vaatteet päällä ostoskeskuksen käytävällä iltapäivällä tehty mittaus ei ole ihan hirmu luotettava. :P Tosin ei nuo bioimpedanssimittaukset pitäisi muutenkin aina tehdä vakioiduissa olosuhteissa (mieluiten aamulla ennen aamupalan syömistä) ja samalla laitteella. Mut aika hurja ero eri laitteilla tehdyissä mittauksissa varmasti on.

Tänään oli voimaohjelman ekan treenin vuoro. Tiistaina testattujen ykkösmaksimien perusteella mulla on nyt koko 14-viikkoisen ohjelman sarjapainot tiedossa, koska tuossa on periaatteena lineaarinen progressio. Alussa painot on aika maltillisia, mutta niitä lisätään tosiaan joka viikko. Tai ei tuntunut edes maltilliselta tehdä penkkipunnerruksia ja kulmasoutuja niin pienillä painoilla, se oli jo melkein nöyryyttävää. :D Tässä lisätään joka sarjaan kuormaa ja ekat sarjat on siten lämmittelyä kovemmille sarjoille. Kovasti mä väänsin penkissä selkää kaarelle ja yritin hakea sitä jalkojen tukea lattiasta ja niin edelleen. Ehkä jopa hoksasin jotain uutta siitä liikkeestä. :) Penkin ja kulmasoudun lisäksi tässä treenissä oli pääliikkeenä kyykky ja apuliikkeinä oli selkä- ja vatsaliikkeitä.

Ihan varmasti selkä ottaa taas itseensä uusista liikkeistä ja huomenna hieronta on sitten ihan tuskaa... Niin kävi silloinkin, kun harjoittelin pelkällä puukepillä sjmv:n tekniikkaa. :D Meenkin tästä makoilemaan hierontapallojen päälle toviksi. Ehkä saan taas huomionkipeän koiran viereeni matkimaan mun touhuja samalla tavalla kuin perjantaina.


tiistai 9. syyskuuta 2014

Ykkösmaksimeja ennen voimaohjelmaa

Nyt mulla on uutta treeniohjelmaa varten ykkösmaksimit viidestä liikkeestä tiedossa. :) Ohjelma on Bill Starr 5x5 ja siitä se linear version for intermediate lifters. Hahaha intermediate lifter... :D No ehkä mä olen. Tuon ohjelman löytää netistä, samoin laskurin, jolla voi laskea sarjapainot kullekin treenikerralle. Mä en oikein ehtinyt edes etsiä, kun mulle lähti linkit tulemaan. :)

Syötin just Exceliin noi mun ykkösmaksimitulokset ja nyt onkin sitten seuraavien 14 viikon treenit suunniteltu. Hiukan pitää sarjapainoja pyöristellä, kun voi olla hankalaa asetella tankoon esimerkiksi 56,4 kg tai 98,9 kg. Tuo ongelma tuli vastaan onneksi vain muutaman liikkeen vikoissa sarjoissa ja on helposti korjattavissa pienellä pyöristämisellä. Aika hirvittäviltä näyttää nuo 14. viikon sarjapainot. Penkistä pitäis muutaman kuukauden päästä nousta enemmän kuin oman painon verran, katotaan kuinka eukon käy. Ois se komiaa. Vai oliko se sittenkin se paino, johon vaakalukema nousee tässä ohjelmassa... Hmm. Jos tää olikin kehonpainonnosto-ohjelma eikä voimaohjelma? Pitää tarkistaa.

Jotta olisi kauheet paineet saada lisää voimaa, laitan nää tän päivän maksimit julkisesti ihmeteltäviksi. Hiukan parempia tuloksia odotin ainakin maastavedossa, kun nyt siinä tuo tän päivän 1RM on paino, jolla olen tehnyt kuitenkin kutosenkin joskus hyvänä päivänä, huonompanakin muutaman. :P Nyt ei selkeesti ollut kaikkein paras päivä. Tai en mä noista muista tuloksista sano mitään negatiivista, ihan tyytyväinen olen, mave on ainut harmittamaan jäänyt. Kyykyssä 90 kg ei vaan noussut enää alhaalta, jännä oli kyllä kannatella sen verran maailman taakkaa harteillaan. Kulmasoudussa ei haettu tekniikan kustannuksella väkisin runnottua ykköstä, ja pystypunnerrus oli tietty vauhditon eikä mikään jaloilla liikkeelle ponkaistu. Kuten voi nopealla vilkaisulla päätellä, alakropassa voimaa on enemmän kuin yläkropassa.

kyykky 85 kg
maastaveto 100 kg
penkki 47,5 kg
kulmasoutu 55 kg
pystypunnerrus 30 kg 

Näitä lähen hilaamaan ylöspäin! :) Uujea ihan intoa piukassa oon jo. Tää viikko menee nyt kuitenkin lepoviikkoa viettäen. Kuvaton postaus! Eka? Mahdollisesti.

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Salonkikelpoinen

Ennen treenihöpinöitä jotain muuta hömppää. Kynsilakkakuva. Hiukan bling blingiä. Tuo on mun taidoilla jo aika saavutus. Taloussanomien mukaan verkkareista on tullut salonkikelpoisia, joten mä olen myös ilmeisen muotitietoinen pukeutuja. :D


Sitten siihen loppuviikon ainoaan treeniin... Kuten vähän perjantaina aavistelin, viikonlopusta tuli lopulta niin kiireinen muiden juttujen vuoksi, että selkä-olkapäätreeni jäi tekemättä. En edes aio paikkailla sitä alkuviikolla.

Perjantain treeni oli se superlooginen takareisi-ojentaja. Kyykkyä, suorin jaloin maastavetoa, reiden koukistusta laitteessa ja sitten ranskalaisia punnerruksia, ojentajia ylätaljassa ja painopakkalaitteen sijaan (pienen ruuhkan vuoksi) ojentajadippejä penkillä. Harmi kun en oo tehnyt noita ojentajadippejä ennen, sehän on hyvä liike. En tiedä, kuinka tehokas takareisitreeni tämä oikein on ollut, kun kyykyissä toki on jalat ja pakarat aika kokonaisvaltaisesti mukana ja sjmv mun on vaikea saada osumaan reisiin - se menee ihan pyllylle. Lihaisa pylly olis tosi jees, mutta saisi noihin takareisiinkin vähän muotoa tulla. Tai tasapainoinen kokonaisuus olisi tietty paras.

Vastaanotto salilla olikin mielenkiintoinen, kun heti ovesta sisään tullessa kuului "No nyt se tuli!" ja "Missäs sitä on oltu, kun ei koko viikkona ole näkynyt?" haha! :D Siellä oli uusi treeniohjelma jo odottamassa ja sen vuoksi oli vissiin vähän ihmetystä herättänyt, kun olin mukamas ollut kadoksissa, vaikka piti sitä ohjelmaa tällä viikolla tsekata. Huippukiva henkilökunta tuolla PP:llä. :) Must kuulemma tulee tosi vahva loppuvuoden aikana. :) Ensi viikolla testataan mun maksimivoimaa kyykyssä, penkissä ja mavessa, minkä lisäksi teen vain jotain kevyttä treeniä - tai ehkä olen melkein koko viikon yksinkertaisesti pois salilta, ei sekään huonoa varmaan tekis. Selkääkin on tarkoitus taas hieroa mut se aika venähti runsaan viikon päähän. 


lauantai 6. syyskuuta 2014

Kun kookos kohtasi punaherukan





 punaherukoita
avokado
kookoshiutaleita
vaniljanmakuista heraa
vettä
 
Nyt sattui käymään niin, että hetken mielijohteesta peruspirtelöaineksien joukkoon nakkaamani kookoshiutaleet sopivat siihen hyvin. :) Lisäksi nuo hiutaleet on niin rasvaista tavaraa, että smoothie pitää nälkää loitolla aika kauan. Kookoshiutaleet tekee koostumuksesta melko paksua (toki olis voinut lisätä vettäkin enemmän). Määrää en kyllä laskenut, mutta useampi lusikallinen meni. Kookoksen maun saisi varmaan vähemmälläkin määrällä lisättyä ilman, että pirtelöstä tulee juotavan sijaan lusikoitava versio. Tuon olisi oikeastaan voinut syödä kulhosta kätevämmin. 

perjantai 5. syyskuuta 2014

Koostetta pukkaa

Mä hoksasin maanantaina, että koska vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja, ne ei tulisi riittämään muiden pakollisten tekemisten lisäksi salitreeniin. Oh noes! No ei hätää, päätin joko siirtää koko viikon treenejä vuorokaudella eteenpäin tai sitten skipata etureisien ja pohkeiden tekminen erikseen ja yhdistää ne torstain takareisipainotteiseen treeniin. Päädyin ekaan vaihtoehtoon. En tiedä, oliko se hyvä vai huono vaihtoehto, kun nyt näyttäisi viikonlopunkin aikataulu mahdollisesti vähän tiukalta.

Tiistaina menin siis illalla tahkoamaan etureisipainotteista jalkatreeniä. Mä luulin, että kahdeksan aikoihin olisi ollut jo aika rauhallista salilla, mutta mitä vielä. Vähän jouduin soveltamaan liikkeitä, kun en jaksanut jonotella ja vuorotella. Etukyykkyä, hackia ja reidenojennuksia laitteessa tuli tehtyä ja lopuksi pohkeille nostoja laitteessa istuen. Sitäkin olen tehnyt istuen ja seisten vähän sen mukaan, mikä sattuu vapaana olemaan, vaikka tarkoitus on ollut tehdä vuoroviikoin istuen ja seisten. Reidenojennuksissa tein ylimääräisä sarjoja ja viimeisen vaihtelun vuoksi pudotussarjana. Hiukan kadutti siinä vaiheessa, kun lähdin neljännestä kerroksesta rappusia alaspäin hissin ollessa tämän viikon pois käytöstä. :D Jähmeää oli, mutta pääsin alas hengissä. Rinta-hauista oli keskiviikkona. Eipä siitä sen enempää, treeni oli hyvä ja fiilis treenin jälkeen myös.


Kehonhuolto jäänyt ihan minimiin muka kiireeseen ja stressiin vedoten. Selkä ei ole tykännyt lievästi epäergonomisessa työskentelyasennossa könöttämisestä tietokoneen äärellä ja olisi sunnuntain selkätreenin jälkeen muutenkin ollut aiheellista käsitellä lihaksia kuntoon. Torstaina otin itteeni niskasta kiinni sen jälkeen, kun kävelylenkkiseuran kanssa tuli puhuttua lihashuollosta... Olikin kiva käydä kävelyllä niin, että on juttuseuraa. :) Koirillekin kyllä höpötän, mutta ei niiden kanssa kovin rakentavia keskusteluja saa käytyä, ellei satu olemaan vaikka tosi väsyneessä mielentilassa. Sitäkin on kyllä ollut ilmassa. 

Unirytmin lisäksi mulla on tällä viikolla viikonpäivät vähän sekaisin. Mun viikonloppu oli periaatteessa jo keskiviikosta torstaihin. Keskiviikkona treenin jälkeen supsuttelin meikkiä naamaan, koska onhan sen nyt tärkeetä, että pimeässä leffateatterissa 3D-lasit silmillä on ripset suittu ojennukseen. Siis ei paljon idiootimmalta voi näyttää kuin noi lasit päässä. :D Elokuva oli Frank Miller's Sin City: A Dame to Kill For. Vaikka en muuten noista 3D-versioista niin perusta, tuossa leffassa se kyllä toimi. 

8D

Tiistailta iltapalakuva ja tältä aamulta aamupalakuva. Vaikka oon enemmän ilta- kuin aamutreenaaja, on siinäkin joku raja, kuinka myöhään illalla tykkään salilla käydä. Tiistaina menin hiukan turhan myöhään ja sitten kiskoin napaan kymmeneltä illalla jotain riisiä ja jauhelihakastiketta. Mut ku oli nälkä... Tietenkään uni ei tullut kovin pian tuon jälkeen. Aamuisin laitan kahvin joukkoon pikkulusikallisen kookosöljyä pehmentämään makua (mutta ei se mikään bulletproof-kahvi ole silti). Viime viikolla öljy vihdoin jähmettyi purkissa juoksevasta kiinteäksi lämpötilan laskettua ja nyt sitä on tosi kiva kaapia ison puolityhjän purkin pohjalta. Smoothiessa oli avokadoa, mansikoita, suklaanmakuista heraa ja pinnalla vähän kaakaonibsejä, ei muuta. Tai nesteenä vettä toki. Makeaa oli, ei kovin raikasta.




Näitä kuvia kun katsoo, mun viikko ei vaikuta ollenkaan niin stressintäyteiseltä kuin olen sen kokenut olevan. Mutta en kai mä nyt hyvänen aika sentään otakaan mitään naamakuvia siitä hetkestä, kun viillän sormen auki tölkin kannella tai tärisen paniikissa ennen seminaariesitystä. :P Niistä kivoista hetkistä, jotka haluan muistaa, oon ottanut kuvia (ja musta tuntuu, että tällä tavalla tosiaan saa muistettua niitä kivoja asioita paremmin). Yks oli keskiviikon treenin jälkeen tollanen tyytyväisyysilme.


Tänään meen kiusaamaan takareisiä ja ojentajia. Viikonlopun treenin teen, jos ehdin. Ei oo niin vakavaa, ellen ehdikään.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Muodot kuin muumilla

No niin, tällä pullasorsalla on pienen korjausliikkeen paikka. Tarkoitus on kerätä muotoa muuallekin kuin mahaan ja tasapainoilla riittävän energiansaannin ja suht siistin kunnon välillä. Meinasi loppuviikolla syömiset karata ihan käsistä epäsäännöllisten ruokailuaikojen ja herkuttelun puolelle (mut jos on hei pöytä täynnä gluteenittomia leipomuksia synttäreillä niin minähän syön). Kaiken muun turvotuksen päälle otin vielä kunnon raskausmahaefektin palkkarista. :D Yhdestä merkistä (tai ainakin sen merkin yhdestä mausta) tulee hurja ilmapallovatsa mulle välillä. Sen neljän kilon säkin ostamisen jälkeen tuli opittua, että kannattaa ensin ostaa pienempi pakkaus testattavaksi, vaikka kilohinta onkin isommissa pakkauksissa edullisempi. 

Torstaina innostuin suunniteltujen kyykkysarjojen lisäksi tekemään vielä yhen sarjan ekstraa. Sen jälkeen näpsäkästi siirryin tekemään edeltävän treenaajan painoilla suorin jaloin maastavetoa. "Lopetitko sä tässä? No hei jätä ne siniset siihen." Tajusin välittömästi tuon sanottuani, että nyt meni kyllä vähän pieleen mun laskutoimitukset ja että tankoon piti jäädä pikkuisen vähemmän painoa. Mitä tekee jästipää? No ei ainakaan ota painoa pois vaan äheltää alaselän jumiin ilman minkäänlaista tuntumaa takareisissä, joihin just piti niillä pienemmillä painoilla hakea hyvä tuntuma. Hyvä, just näin kannattaa toimia. Bärse kyllä teki töitä ja kipuili seuraavana päivänä rappusissa. Ilman hierontapalloilla möyhimistä olisi varmaan aika pahoja jumeja jäänyt. Ojentajissakin treeni tuntui, mut sitten niissä ei kuitenkaan näy sellaista kivaa muotoa, ei edes pikkuisen. Oletettavasti ne on rasvan alla piilossa tai ovat kokonaan olematta.

Siirsin lauantain treenin sunnuntaiaamuun, koska muuten päivästä olis tullut hiukan liian pitkä ja hektinen. Muutenkin oli ehkä hyvä antaa takaketjun lihaksille enemmän aikaa palautua. No sitten tuli muuttujia, ja se sunnuntaisalikin meni sinne iltaan sen suunnitellun aamun sijaan... Salille lähteminen vaati päikkärit, useita kuppeja kahvia ja teetä sekä annoksen treenibuusteriakin. Kylmässä vedessä uutettu vihreä tee oli varmaan kyllä sitä buusteria parempi juoma - maultaan ainakin! 

Mahassa alkaa olla muotoa. Onneksi ehkä muuallakin on hiukan.

Johtui se sitten päikkäreistä, piristävistä juomista tai siitä, ettei treeniä kohtaan ollut minkäänlaisia odotuksia, vedin joka tapauksessa ihan hirmu hyvän treenin sunnuntai-iltana selälle ja olkapäille. Maastavetelin yhden ylimääräisen sarjan verran ja silti tuntuu, että en tehnyt ihan loppuun asti, ehkä ei joka kerta varmaan tarviikaan. Olkapääliikkeissä säilytin treenaamiseen tarvittavan tilan ympärilläni pyörittelemällä keppiä sarjatauoilla kuin heikkopäinen. Eipä siellä nyt muutenkaan ahdasta ollut, mutta yllättävän paljon porukkaa kuitenkin. Sain silti otettua salin puolella valaistuksen kannalta pukuhuonetta paremmissa olosuhteissa peilikuvan. 


Sen verran tässä on ollut stressiä ja väsymystä ilmassa, että taidankin pitää kevyemmän treeniviikon jo ensi viikolla enkä vasta sitä seuraavalla. Tällä viikolla on huomisen jälkeen kuitenkin vapaammat aikataulut ja aikaa lepäillä ennen kuin ensi viikolla erilainen arki astuu kuvioihin säännöllisimpine aikatauluineen...