perjantai 5. syyskuuta 2014

Koostetta pukkaa

Mä hoksasin maanantaina, että koska vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja, ne ei tulisi riittämään muiden pakollisten tekemisten lisäksi salitreeniin. Oh noes! No ei hätää, päätin joko siirtää koko viikon treenejä vuorokaudella eteenpäin tai sitten skipata etureisien ja pohkeiden tekminen erikseen ja yhdistää ne torstain takareisipainotteiseen treeniin. Päädyin ekaan vaihtoehtoon. En tiedä, oliko se hyvä vai huono vaihtoehto, kun nyt näyttäisi viikonlopunkin aikataulu mahdollisesti vähän tiukalta.

Tiistaina menin siis illalla tahkoamaan etureisipainotteista jalkatreeniä. Mä luulin, että kahdeksan aikoihin olisi ollut jo aika rauhallista salilla, mutta mitä vielä. Vähän jouduin soveltamaan liikkeitä, kun en jaksanut jonotella ja vuorotella. Etukyykkyä, hackia ja reidenojennuksia laitteessa tuli tehtyä ja lopuksi pohkeille nostoja laitteessa istuen. Sitäkin olen tehnyt istuen ja seisten vähän sen mukaan, mikä sattuu vapaana olemaan, vaikka tarkoitus on ollut tehdä vuoroviikoin istuen ja seisten. Reidenojennuksissa tein ylimääräisä sarjoja ja viimeisen vaihtelun vuoksi pudotussarjana. Hiukan kadutti siinä vaiheessa, kun lähdin neljännestä kerroksesta rappusia alaspäin hissin ollessa tämän viikon pois käytöstä. :D Jähmeää oli, mutta pääsin alas hengissä. Rinta-hauista oli keskiviikkona. Eipä siitä sen enempää, treeni oli hyvä ja fiilis treenin jälkeen myös.


Kehonhuolto jäänyt ihan minimiin muka kiireeseen ja stressiin vedoten. Selkä ei ole tykännyt lievästi epäergonomisessa työskentelyasennossa könöttämisestä tietokoneen äärellä ja olisi sunnuntain selkätreenin jälkeen muutenkin ollut aiheellista käsitellä lihaksia kuntoon. Torstaina otin itteeni niskasta kiinni sen jälkeen, kun kävelylenkkiseuran kanssa tuli puhuttua lihashuollosta... Olikin kiva käydä kävelyllä niin, että on juttuseuraa. :) Koirillekin kyllä höpötän, mutta ei niiden kanssa kovin rakentavia keskusteluja saa käytyä, ellei satu olemaan vaikka tosi väsyneessä mielentilassa. Sitäkin on kyllä ollut ilmassa. 

Unirytmin lisäksi mulla on tällä viikolla viikonpäivät vähän sekaisin. Mun viikonloppu oli periaatteessa jo keskiviikosta torstaihin. Keskiviikkona treenin jälkeen supsuttelin meikkiä naamaan, koska onhan sen nyt tärkeetä, että pimeässä leffateatterissa 3D-lasit silmillä on ripset suittu ojennukseen. Siis ei paljon idiootimmalta voi näyttää kuin noi lasit päässä. :D Elokuva oli Frank Miller's Sin City: A Dame to Kill For. Vaikka en muuten noista 3D-versioista niin perusta, tuossa leffassa se kyllä toimi. 

8D

Tiistailta iltapalakuva ja tältä aamulta aamupalakuva. Vaikka oon enemmän ilta- kuin aamutreenaaja, on siinäkin joku raja, kuinka myöhään illalla tykkään salilla käydä. Tiistaina menin hiukan turhan myöhään ja sitten kiskoin napaan kymmeneltä illalla jotain riisiä ja jauhelihakastiketta. Mut ku oli nälkä... Tietenkään uni ei tullut kovin pian tuon jälkeen. Aamuisin laitan kahvin joukkoon pikkulusikallisen kookosöljyä pehmentämään makua (mutta ei se mikään bulletproof-kahvi ole silti). Viime viikolla öljy vihdoin jähmettyi purkissa juoksevasta kiinteäksi lämpötilan laskettua ja nyt sitä on tosi kiva kaapia ison puolityhjän purkin pohjalta. Smoothiessa oli avokadoa, mansikoita, suklaanmakuista heraa ja pinnalla vähän kaakaonibsejä, ei muuta. Tai nesteenä vettä toki. Makeaa oli, ei kovin raikasta.




Näitä kuvia kun katsoo, mun viikko ei vaikuta ollenkaan niin stressintäyteiseltä kuin olen sen kokenut olevan. Mutta en kai mä nyt hyvänen aika sentään otakaan mitään naamakuvia siitä hetkestä, kun viillän sormen auki tölkin kannella tai tärisen paniikissa ennen seminaariesitystä. :P Niistä kivoista hetkistä, jotka haluan muistaa, oon ottanut kuvia (ja musta tuntuu, että tällä tavalla tosiaan saa muistettua niitä kivoja asioita paremmin). Yks oli keskiviikon treenin jälkeen tollanen tyytyväisyysilme.


Tänään meen kiusaamaan takareisiä ja ojentajia. Viikonlopun treenin teen, jos ehdin. Ei oo niin vakavaa, ellen ehdikään.

2 kommenttia:

  1. Lenkkiseura on kyllä kullan arvoista, just kävin ystävän kanssa kävelylenkin johon yhdistettiin mäkispurtteja. Ihan eri innolla vetää läpi lenkin, kun on kaveri messissä. Koira on vähän liian nopee kaveri noihin spurtteihin, häviää ihan 100-0 ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! :) On se vaan erilaista kuin yksin lenkkeileminen. Nuo koirat kyllä pinkoo niin lujaa eteenpäin (vielä aika pitkiä matkojakin), että täällä on emäntä kans vähän hitaampi. :D

      Poista