maanantai 1. syyskuuta 2014

Muodot kuin muumilla

No niin, tällä pullasorsalla on pienen korjausliikkeen paikka. Tarkoitus on kerätä muotoa muuallekin kuin mahaan ja tasapainoilla riittävän energiansaannin ja suht siistin kunnon välillä. Meinasi loppuviikolla syömiset karata ihan käsistä epäsäännöllisten ruokailuaikojen ja herkuttelun puolelle (mut jos on hei pöytä täynnä gluteenittomia leipomuksia synttäreillä niin minähän syön). Kaiken muun turvotuksen päälle otin vielä kunnon raskausmahaefektin palkkarista. :D Yhdestä merkistä (tai ainakin sen merkin yhdestä mausta) tulee hurja ilmapallovatsa mulle välillä. Sen neljän kilon säkin ostamisen jälkeen tuli opittua, että kannattaa ensin ostaa pienempi pakkaus testattavaksi, vaikka kilohinta onkin isommissa pakkauksissa edullisempi. 

Torstaina innostuin suunniteltujen kyykkysarjojen lisäksi tekemään vielä yhen sarjan ekstraa. Sen jälkeen näpsäkästi siirryin tekemään edeltävän treenaajan painoilla suorin jaloin maastavetoa. "Lopetitko sä tässä? No hei jätä ne siniset siihen." Tajusin välittömästi tuon sanottuani, että nyt meni kyllä vähän pieleen mun laskutoimitukset ja että tankoon piti jäädä pikkuisen vähemmän painoa. Mitä tekee jästipää? No ei ainakaan ota painoa pois vaan äheltää alaselän jumiin ilman minkäänlaista tuntumaa takareisissä, joihin just piti niillä pienemmillä painoilla hakea hyvä tuntuma. Hyvä, just näin kannattaa toimia. Bärse kyllä teki töitä ja kipuili seuraavana päivänä rappusissa. Ilman hierontapalloilla möyhimistä olisi varmaan aika pahoja jumeja jäänyt. Ojentajissakin treeni tuntui, mut sitten niissä ei kuitenkaan näy sellaista kivaa muotoa, ei edes pikkuisen. Oletettavasti ne on rasvan alla piilossa tai ovat kokonaan olematta.

Siirsin lauantain treenin sunnuntaiaamuun, koska muuten päivästä olis tullut hiukan liian pitkä ja hektinen. Muutenkin oli ehkä hyvä antaa takaketjun lihaksille enemmän aikaa palautua. No sitten tuli muuttujia, ja se sunnuntaisalikin meni sinne iltaan sen suunnitellun aamun sijaan... Salille lähteminen vaati päikkärit, useita kuppeja kahvia ja teetä sekä annoksen treenibuusteriakin. Kylmässä vedessä uutettu vihreä tee oli varmaan kyllä sitä buusteria parempi juoma - maultaan ainakin! 

Mahassa alkaa olla muotoa. Onneksi ehkä muuallakin on hiukan.

Johtui se sitten päikkäreistä, piristävistä juomista tai siitä, ettei treeniä kohtaan ollut minkäänlaisia odotuksia, vedin joka tapauksessa ihan hirmu hyvän treenin sunnuntai-iltana selälle ja olkapäille. Maastavetelin yhden ylimääräisen sarjan verran ja silti tuntuu, että en tehnyt ihan loppuun asti, ehkä ei joka kerta varmaan tarviikaan. Olkapääliikkeissä säilytin treenaamiseen tarvittavan tilan ympärilläni pyörittelemällä keppiä sarjatauoilla kuin heikkopäinen. Eipä siellä nyt muutenkaan ahdasta ollut, mutta yllättävän paljon porukkaa kuitenkin. Sain silti otettua salin puolella valaistuksen kannalta pukuhuonetta paremmissa olosuhteissa peilikuvan. 


Sen verran tässä on ollut stressiä ja väsymystä ilmassa, että taidankin pitää kevyemmän treeniviikon jo ensi viikolla enkä vasta sitä seuraavalla. Tällä viikolla on huomisen jälkeen kuitenkin vapaammat aikataulut ja aikaa lepäillä ennen kuin ensi viikolla erilainen arki astuu kuvioihin säännöllisimpine aikatauluineen... 

1 kommentti:

  1. Kyllä se hölläily onkin ihan ok, mutta sit kun muutaman päivän ajan syö ihan eri tavalla ja eri aikoihin kuin normaalisti, se hetkellinen mahan turvotus on ihan järkyttävä... :D Se on jännä, miten tekeekin tuollaisen jälkeen mieli syödä pelkästään niitä omalle kropalle sopivia ruokia, jotta olo olisi parempi. Eipä tee mieli täytekakkua kermavaahdolla nyt, haha. :D

    VastaaPoista