Kokeilin pari viikkoa sitten salilla treenin päätteeksi crosstrainerilla sellasen intervalliaerobisen tekemistä. Parikymmentä minuuttia huhkin vuorotellen kevyellä ja raskaalla vastuksella. Hiki virtasi. Oli pienoinen yllätys mulle itelleni, että jaksoin loppuun saakka. :O :'D Ilmeisesti mun viimeaikainen treenityyli sikapitkillä sarjoilla ja suht lyhyillä palautuksilla on parantanut kuntoa. :) Oon tehnyt muutaman kerran uudestaankin tuon saman intervallirykäisyn. Viimeksi pääsin laitteen mukaan liikkumaan jo 5,0 yksikön matkan verran, mitä ne yksiköt sit ikinä onkaan... Veikkaan, että ehkä kilometrejä. Sen verran lujaa tuli heiluttua siinä. Level ykköseltä oon nostanut vastusta level kolmoselle. En halua tietää, mikä level on maksimi siinä laitteessa, mulle kaikki pienikin edistyminen on suurta. :D Voittajafiilis!
Sitten se masentava osuus... Mulla ei oo sykemittaria enkä oo ihan hirmu hyvin perillä siitä, miten paljon mikäkin liikuntasuoritus kuluttaa energiaa. En yleensä mieti niitä siltä kantilta. Sen tiiän, että aika hemmetin paljon saa rehkiä, että saa yhden suklaalevyn energiamäärän kulutettua. *köh saatoin syödä semmosen treenin jälkeen köh* Mut että noin sata kaloria... :D Ekat intervallit jäi vähän alle sadan, tää viimeisin meni vähän sen yli. Sykemittari vois olla ihan kiva, mutta pelkään, että jäisin sen kanssa liikaa tuijottamaan numeroita enkä ehkä keskittyis tekemiseen ja tekemisen iloon.
On ollut tosi mahtavaa kuitenkin huomata, että mun kunto ei ole ihan pohjalukemissa. :) En oo juossut tai hölkännyt koirien kanssa, koska mun polvet kipeytyy siitä niin helposti, mut crossarilla liike on paljon pehmeämpi ja hellempi jaloille. Nivelille. Jollekin. No ei ainakaan oo tullut mitään huonoja kipuja. :) Täytynee kaivaa lenkkarit ja koirien valjaat esiin ja kokeilla lyhyiden matkojen hölkkäämistä ulkona myös. Nyt ois siihen aika sopivat ilmatkin, kun ei lämpötila ole lähemmäs kolmeakymppiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti