Sokeri

Sokeri. Mulla on sen kanssa viha-rakkaussuhde. Jään helposti koukkuun makeaan, mutta kun olen pari viikkoa ollut, ei tee enää mieli tyhjentää kaupan karkkihyllyä tai peräti kokonaista karkkikauppaa. Sokerihimoissa menee kyllä puolen kilon irtokarkkipussi helposti. Sen jälkeen onkin hei tosi hyvä ja nautinnollinen olo! Päällimmäisenä ajatuksena useimmiten, että ei enää ikinä, ei ainakaan ennen seuraavaa kertaa, ja sitten se seuraava kerta voikin olla jo parin päivän päästä. Kierre jää helposti päälle. Toisaalta oon myös kuukausia pystynyt olemaan irti tuosta kierteestä. Tarkoitus on pystyä siihen nytkin! Kirjoitan tän tekstin, jotta saisin lisämotivaatiota sokeriherkuista erossa olemiseen. Se alkoi muuten maanantaina, kuten kaikki kunnon elämäntaparemontit ynnä muut. :D

Mun on siis vaikea noudattaa sokerin kanssa sitä kohtuus kaikessa -periaatetta, mulle se on enemmänkin kaikki tai ei mitään. Hatunnosto kaikille kohtuuteen kykeneville. Juhannuksen jälkeen elin vähän aikaa kaikki-vaihetta, sen jälkeen on tullut kallistuttua enemmän ei mitään -vaiheeseen päin kuitenkin satunnaisesti sokerilla herkutellen. Tuloksia eli finnejä saankin ihailla kasvojen, selän ja rintakehän iholla... Nice. Sekin entisestään alentaa kynnystä jatkaa irtokarkkien ja jäätelön mättämistä, kun naamassa on jo näppylöitä, eihän sillä sit ole enää merkitystä syökö tän yhen kerran vielä... Mä olen mun ruokavaliokokeiluiden aikana huomannut, että mulle finnejä ei tule niistä yleisesti syytetyistä eli rasvaisista ja mausteisista ruoista, vaan suuri syypää (ei silti välttämättä ainoa) on sokeri. Ja koska mulla se sokerin mättäminen ei yleensä jää pieneen kertamäärään, finnejäkin tulee enemmän kuin pari pientä hassua, eikä niistä pääse eroonkaan nopeasti. Jotkut sanoo, että hetken suussa, ikuisesti vyötäröllä. Mä voisin sanoa, että hetken suussa, ikuisesti naamassa. :P No onneksi ei ikuisesti, muutamassa viikossa tilanne jo paranee.

Herkutteluahan voi harrastaa muutenkin kuin sokerimätöllä. Mä oikeastaan pidän suurta osaa mun syömisistä aika herkkuina. Syön päivittäin jotain marjoja ja hedelmiä, kuten appelsiinia tai ananasta, kesällä vaikka tuoreita mansikoita tai kirsikoita. Luontaisesti makeita herkkuja ilman lisättyä sokeria tai keinotekoisia makeutusaineita. Suklaahimon iskiessä mun ei tee mieli Fazerin sinistä vaan enemmänkin tummaa suklaata - mutta kyllä kaikkia konvehteja tähän napaan uppoaisi ja paljon! :D Raakasuklaan valmistuspakettikin mulla on kaapissa odottamassa sitä kaunista päivää, kun saan aikaiseksi valmistamista kokeilla. Aamupalasmoothiet ja kesäinen satunnainen välipala banaanijäätelö on namia. Molemmissa toki oon käyttänyt keinotekoisesti makeutettuja herajauheita, sieltähän sitä makeutta noihin tulee. Zero Colaa ja muita kevytlimsojakin juon. Näitä pidän kuitenkin pienempänä pahana kuin niitä hirvittäviä sokerimääriä, mitä pystyn syömään. Tiedän kyllä, että makeutusaineillakin voi olla ihon kuntoon vaikutusta. Hedelmien ja marjojen luontaista sokeria en myöskään kammoksu. Pahimman sokerikoukun taltuttamiseen voi auttaa myös makeutusaineiden ja hedelmäsokerin välttäminen ainakin parin viikon ajan ja muutenkin ns. huonojen hiilareiden karsiminen. 

Löysin mahtavan kuvan, tuon sokeripääkallon. Blogissa, josta kuvan lainasin, sanotaan sokerin olevan myrkkyä. En mä itse ihan niin mustavalkoisen kärkevästi siitä ajattele kuitenkaan...

http://blogg.passagen.se/sannaehdin/entry/socker_%C3%A4r_gift

Sokerin terveysvaikutuksista (terveyshaitoista) en tässä enempää halua paasata, mutta listaan alle muutaman linkin aiheesta. Käyn niitä sitten ite lukemassa, kun seuraavan kerran huomaan syöväni kilon irtokarkkipussia jo viidentenä peräkkäisenä päivänä. :P

Terveyskirjasto.fi

Pronutritionist.net/

YLE terveys